Vielä on kesää jäljellä...

Kesä on kääntynyt jo syksylle, ensi viikolla alkaa koulut 10. pv siis viikonloppu reissut ovat nyt mahdollisia. Tämä kesä on mennyt vähillä reissuilla koska hommattiin kesän korvalla asunto ja remontoitiin se, mutta mitä ollaan reissattu ollaan oltu kaikki yöt puskaparkkeillen.

Pitäis varmaankin jatkaa sen meidän viimekesäisen reissun kuva kavalkaadia, siis sieltä Geirangerista ja sieltä etiä päi Peikkotielle.

Joku on Geiranger fani

Ranskalainen risteilijä vuonolla

Tuollaisella liikuteltavalla (omalla moottorilla toimii) kävelysillalla saatiin turistit maihin/laivaan. Tämä on lähdössä eteen päin, seuraavaan pysähdys paikkaansa.

Seuraavana aamuna vuonolla oli seuraava risteilijä

Maisemat tuolla ovat henkeä salpaavat, tuonne pitää lähteä uudelleen

Geirangerin laakson läpi laskee kuohuva koski, jonka vartta kulkee teräs portaat. Portaita kulkiessa kastuu kosken pärskeistä takuu varmasti ja on unhtumaton elämys, minäkin jaksoin kiivetä nuo portaat (kuvassa näkyy vain pieni osa portaista) .

Vettä syöksyy kohisten monelta suunnalta ympäröiviltä tuntureilta (vai pitäisikö sanoa vuorilta, kun olemme näinkin etelässä)

Kirkko

Talvella Norjassa ei voi ajaa ojaan (ainakaan tuon kortin paikassa)

monta monituista puroa/jokea tulee alas mereen Geirangerissa. Koskien humiseva kohina täyttää ilman...

Vähän tuli päivitys taukoa...

Viimeksi tammikuussa oon tekstiä & kuvia tänne väsännyt ja nyt on jo kesäkuun puolväli kylläpä aika on juossut vikkelään tiimalasissa....

 Viime kirjoituksen jälkeen enste alkoi pumppu häriköidä, mutta se taisikin vain ilmoitella infulenssasta (kummallista että sain sen vaikka olin ottanut rokotteen, tavoistani poiketen) ensiavussa aloitettiin kumminkin liuotushoito ja sairaalassa olin 6 vrk josta 3 pv eristyksessä. Samalla reissulla päättivät sairaalassa jotta mulla on kakkostyypin diabetes, no sain siihen nappi lääkityksen, nyt mulla on sitten 4 krt/vko verensokerin mittaus omatoimisesti. 

 Koko kevät on mennyt toipuessa, välillä on tutkittu pumppua sähköisesti Holtter-mittarilla kuin myös sisäisesti angiografia eikä mitään hälyyttävää löytynyt, ei edes ahtaumia sepelvaltimoistani jotka olivat täysin puhtaat, lääkäri keksi syyn mikä aiheuttaa angina pectoris kipua ja sain siihen lääkkeet, lisänä on nitrosuihke ja tarvittaessa pitkävaikutteinen nitro.

Näin siinä käy kun vanhenee, dosettiin tulee lisää lääkkeitä kokoajan, onneksi on noita dosetteja siunaantunnu mulle 4 kpl joista kaksi on takkunauhalla yhdessä kahden viikon dosetti yksi perinteinen ja yksi tuunattu 4 vkon dosetiksi, nyt voi tehdä vaikka vähän pitemmänkin reissun ei lopu ihan heti lääkkeet doseteista.

Ensin ne räjäytti muutaman kerran kalliota hajalle ja nyt Rammeri paukkuttaa naapurissa kiviä hajalle, siihen nousee uusi kerrostalo jossain vaiheessa

Viel vähän kuvia

 Matka jatkuu koko ajan tuntuu että menemme kohden talvea sananmukaisesti

Muistomerkkejä on monenlaisia tässä yksi monista

Tämmöinen taulu on levähdyspaikalla ennen kuin tie risteää Geirangeriin

Oli jo heinäkuu ja järvessä jäät vasta lähdössä, edempänä järvi oli ihan umpijäässä

Kyllä täällä lunta talvella tulee tuossa nyt heinäkuussa vieläkin n.2m

Norjalainen kesähuvila

Jo lähti tie luikertelemaan alaspäin

Kyllä mutkia piisaa

Jo Geiranger-vuono häämöttää, vasta rannalta erottuu tie luikertelemassa

En suurempaa kuin 3s vaihdetta uskaltanut alasmennessä käyttää

Kaide & laiva Geiranger-vuonolla

Päädymmekö laivaan...

ei sentään, nyt ei ole enään pitkä matka Geirangeriin, muutama mutka viel...

Tämmöisiä näki tuolla paljon

Bussin ja kuorma-auton yhdistelmiä, suomalainen termi tälle on Sekajuna

Leirintäalueelta kuvattuna aika hurjan kokoinen valtameriristeilijä

Hurjan näköinen on tämäkin

Sähkö-Renu tuon ois saanut vuokrata ja lähteä katselemaan maisemia

Uusi vuosi & Uudet kujeet

Vai kuinka se menikään.

Tammikuu tuli ja tuli pakkaset 7.1.2016 02:34 pakkasta oli keittiön ikkunan lämpömittarissa vaatimattomat -27

Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja Norjan reissua...

Päätettiin kiertää yksi maksullinen tieosuus mutta kun tie oli näin "ihanaa" kapeaa ja mutkaista,

 emme enempää ohitelleet maksullisia osuuksia ajomukavuuden vuoksi

Karussa maassa kasvaa kauniita kukkia

Norja on maa jossa ei voi olla kuvaamatta

Villinä kuohuvia vesiä, lukemattomissa

koskissa ja putouksissa

Matka jatkuu pitkin joenvartta aina vaan ylemmäs ja ylemmäs, go to west

Tuo kyltti ohjaa raskaankaluston ketjujen asennuspaikalle (käytössä kun on liukasta/sataa lunta).
Oli meillä tuommoinen lisä kapistus (GoPro Silver Edition), videota saatiin ihan riittävästi.

Nämä kalusteet kestävät tuulet ja tuiskut, niin kesän helteet kuin myös talven pakkaset.

Lumi lisääntyy maisemassa, kuta lähemmäs vedenjakaa pääsemme ennen Geirangeria

Jo joulua kolkutellaan

Eilen Mäntsälässä nähty erikoisia kulkupelejä ajakohtaan nähden, siis 3 pv ennen joulua ei yleensä näillä leveysasteilla näe choppereita liikenteessä, mut Mäntsälässä näitä oli kaksin kappalein tankkaamassa, on nämä kelit kyllä kummallisia.

Tänään on vuoden lyhin päivä ja jo joulupäivänä päivä on 2 min pitempi kuin tänään.

Sitten olisi vuorossa vähän kuvia viime kesän lomareissultamme:

Lähellä Lillehammeria levähdyspaikan vieressä ollut kirkko

Lillehammer, oho ajoimme emme käyneet

Eräs monista Norjan kaunnista kirkoista

Galhöpiggen siintää

Galdhöpiggenin juurella levähdysalue, pöytä & penkit kyllä kestää kesät ja talvet

Taidetta, oli hieman pitkä aika olla weskissä

Tämäkin kestää niin luonnon kuin turistitkin

Levähdys alue, puut lähellä toisiaan

Mutta kyllä sinne silti aina yksi suomalainen matkailuautonsa tunkee,

vaikka se on yli 2m leveä. Eikä edes osuttu puihin/muihin oli hyvä ja rauhallinen puskaparkki

Saksalaiset telttailivat

Katse kohden korkeuksia, siellä se on Galdhöpiggen

Emme käyneet Galdhöpiggenin huipulla

Lomin kirkko

Yksityiskohtia kirkon katolta

Viel toinenkin yksityiskohta

Oli siellä Lomissa muutama muukin

Tästä jatkoimme kohden Geirangeria

Kuvia tulee viel lisää....jokunen ;-D

Kesä meni nopeasti

Kesä karkasi, nyt jo syksyä keli kuvaa

Kesälomareissumme kohdistui tänävuonna Länsi-Norjaan, tarkemmin Geiranger & Peikkotie.

Lähdimme kotoa kohden Naantalia josta tutulla varustamolla ylitimme Saaristomeren, lautta poikkesi Långnesin satamassa Ahvenanmaalla, siitä jatkettiin kohti jo tutuksi tullutta Kapelskäriä jossa Ryskyllä lähdimme kohti Morokulien rajanylityspaikkaa, jossa tyhjennettiin säiliöt ja otettiin uutta vettä. enimmäinen yö Ruotsin puolella tutulla Rastplatsilla Västerosin jälkeen.

Tuolta ajelimme pieniäteitä kohden Lillehammeria (emme poikenneet kaupunkiin), matka jatkui kohden Norjan korkeinta vuorta(tunturi?) Galdhöpiggeniä, Matkalla Lillehammerista Ottan kautta Lomiin sattui kohdalle keskinopeutta mittaavat kameratolpat joista eka säikäytti väläyttämällä punaista tosikirkasta LED-valoa...no toinen ei sitten enää välähtänytkään (ei sielt oo sakkoa peräs tullu) Lomin jälkeen tiet olivat tuolla ihanan pieniä ja mutkaisia mutta päällytettyjä, onneksemme ei raskasta kalustoa ollut liikkeellä jokunen pikku-auto kylläkin. Yötä olimme Galdhöpiggenin juurella puskaparkkeillen.

Tuolta jatkoimme matkaa näköalapaikan kautta kohden Geirangeria, joka olikin upea paikka olimme siellä 2 yötä leirintäalueella, joskus pitää mennä sinne uudelleen.

Geirangeriin etelästä laskeuduttaessa on ainakin 10 neulansilmä mutkaa (tiesi siinä rattia kääntäneensä) joissa saa varoa turistibusseja ja moottoripyöräilijöitä jotka kuolemaa halveksuen ohittelevat missä sattuu (siis ne moottoripyöräilijät). Geiranger on leppoisa kylä jossa näkee valtavia risteilijöitä maailman meriltä (mm. Valletta, Panama...) Hurttigrutenkin käy parikertaa päivässä vuonolla ja siellä vuorten välissä tuntee ittensä aika pieneksi.

Seuraavana olikin vuorossa nousu Geirangerista kohti  Peikkotietä, välissä oli lauttamatka Eidsdalin lauttasatamasta Lingeen, ajoimme juuri lähdössä olevaan lauttaan ylitys maksoi 115 NOK koko sakilta lauttamatka kesti n. 20 min, siinä sai taas vääntää rattia nousussa (neulansilmämutkia ainakin taas 10) maisemapaikka niin täynnä ettei sinne mahtunut sekaan (siis kotkanmutka jäi näkemättä kun ei saatu Ryskyä mahtumaan parkkiin, no joku toinen kerta sit). Peikkotien opastuskeskuksella olimma yötä (puskattomassa puskaparkissa) rauhaisaa oli nukkua tunturissa. 

Täytyy myöntää että sen verta on tuota korkeanpaikankammoa etten Peikkotiellä juurikaan uskaltautunut muuta katselemaan kuin tietä, mikä sinällään on kyllä hyväkin sillä sielläkin mutkia piisaa ja kaikki eivät meinaa uskaltaa ajaa...täälläkin sai varoa busseja...komeat on kosket, vettä lirisee lisäksi miltei jokaisesta kiven/kallion kolosta ja mutkat kiveriä, tie ei ole turhalla leveydellä pilattu ja kaiteet eivät herätä luottamusta.

Peikkotieltä ajoimme Norjan Raumalle ja sieltä E136 tietä Dombåsiin jossa yhytimme jälleen E6:n (E6 on välillä kuin suomalainen kapea kylätie joka kiertelee kylien läpi, yllätyimme kuinka huonossa kunnossa ko. tie välistä on, toisinaan se on kuin ihan eri maalilmasta kun on tehty tieremonttia) jota jatkoimme pohjoista kohden ohi Trondheimin ja Mo i Ranan Välillä puskaparkkeilimme ja poikkesimme Norjan napapiirin turistirysässä, Junkerdaleniin saakka josta nousimme Ruotsin puolelle. Ruotsissa jäimme taas puskaparkkiin kuuntelemaan sadetta, aamulla satoi edelleen joten suoritimme nk. pikamassin Ruotsin läpi Tornioon ja sieltä tutulle SFC-alueelle Rantasarkaan jossa olimme 2 yötä saunoimme & lepäsimme ja nautimme.

Rantasarkasta lähdimme sitten valumaan kohti kotia ja jossain Pulkkilan korkeudella kova ukkoskuuro yllätti meidät (kuin olisi joku kaatanut auton keulaan 2-3 kylpyammeellista vettä näkyvyys putosi liki nollaan ja moottori haukkasi ilmaputsariin vettä, no vauhti torppasi kuin seinään tuntui kuin olisi moottori hajonnut...no niin sitä nilkutettiin puskaparkkiin Pyhäjokivarteen ja mietittiin mitäs nyt...aamulla moottori hörähti kyllä käyniin mutta oli edelleen nk. nilkuta korjaamolle tilassa ja eikä suostunut kiertämään yli 3000 kierrosta / minuutissa maximissaan.

Hännilänsalmen mäki Viitasaarella nikutettiin ylös 50 km/t vaik mäen alla oli nopeutta 90 km/t, vähän ennen Äänekoskea kaivoin ilmansuodattimen pois paikoiltaan se oli edelleen kostea...ilmanputsarin poistaminen auttoi sen verran että nyt kone suostui kiertämään 3200 kierrosta / minuutissa maximissaan.

Seuraava kova koitos oli sitten Vestonmäki Toivakassa siinä vauhtimme hyytyi tuosta mäen alla 90 km/t => 30 km/t onneksi molemmis paikoissa oli ohituskaistat niin ei oltu tientukkona. Lahdessa vein Ryskyn tohtoorille (Raskone) 1,5 pv vikaa etsittyään Ryskyyn vaihdettiin imuilman lämpöanturi ja sulaketaulu....

Ei sen vian tartte iso olla kun se on sähköpuolella...

Kuvia laitan jahka ehdin ...

Kylläpä aika rientää....

Nyt kulkineen keula sai entistä ehomman uuden maalipinnan, kerman keltaisen etu- ja takapuskurikin ovat nyt saman väriset ja takapauskuri kuin uusi

(ammattimies tekee ihmeitä nyky liimoilla). 

Kyl se on nyt nätti.

eix vaa?

Kohta on juhannus keskikesän ja valkeiden kesäöiden juhla, 

minä vaan tankkaan taas antibioottikuuria kera kortisonin -PöH-

Kesälomareissukin on suunnitteilla, mutten kerro tässä ajankohtaa, 

kuvia lupaan taas laitella reissun jälkeen....

Tuli hankittua action-kamerakin se toimii ajotallentimenamme (kojelauta kamerana)

GoPro Hero3+ on poistuva malli ja saimme sen alle 300€ hintaan Prismalta (bonukset kotiin)

Oikein HYVÄÄ JUHANNUSTA kaikille tasapuolisesti

juhlikaapa rauhallisen siististi  !!